
Kun puhumme traumasta, mieliin tulee usein mielikuva mielen sisäisestä haavasta, emotionaalisesta arvesta, joka jättää syvät jälkensä henkiseen hyvinvointiin. Trauma ei ole vain henkinen kipu; se vaikuttaa fyysiseen terveyteen, jättäen jälkensä myös kehoon.
Sijaishuollon työntekijänä sinun on erityisen tärkeä ymmärtää, kuinka trauma vaikuttaa fyysiseen terveyteen ja miten se voi ilmetä erilaisina oireina. Tämä tieto auttaa sinua tukemaan ja hoitamaan niitä lapsia, jotka ovat kokeneet traumaa, tehokkaammin ja empaattisemmin. Muistetaan kiinnittää huomiota myös kehon merkkeihin!
Trauman vaikutus kehoon
Trauman vaikutus kehoon ilmenee monella tavalla. Kun ihminen kokee trauman, keho reagoi tähän äärimmäiseen stressitilanteeseen vapauttamalla stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia. Näiden hormonien tarkoitus on auttaa meitä selviytymään välittömästä vaarasta mobilisoimalla kehon voimavarat - tämä on ns. taistele tai pakene -reaktio. Kuitenkin, kun traumaattinen tilanne jatkuu tai toistuu, tämä jatkuva hormonien purkaus voi aiheuttaa monia fyysisiä oireita, joista osa voi jatkua pitkäänkin trauman jälkeen.
Unihäiriöt trauman jälkeen
Unihäiriöt ovat yksi yleisimmistä trauman fyysisistä seurauksista. Trauma voi häiritä unen laatua ja määrää monin tavoin. Lapset saattavat kärsiä unettomuudesta, jolloin nukahtaminen tai läpi yön nukkuminen on vaikeaa. He saattavat myös kokea toistuvia painajaisia, jotka saavat heidät pelkäämään nukahtamista. Toisaalta, jotkut lapset voivat nukkua liikaa, käyttäen unta pakenemiskeinona todellisuudesta ja kivuliaista muistoista.
Fyysiset oireet traumasta
Trauma voi myös laukaista erilaisia psykofysiologisia oireita. Lapsi saattaa valittaa päänsärkyä, selkäkipuja tai vatsakipuja. Sydämentykytys tai rintakipu voivat olla oireita trauman aiheuttamasta stressistä. Nämä oireet voivat olla hämmentäviä lapselle ja saada hänet tuntemaan olonsa entistäkin turvattomammaksi, jos hän ei ymmärrä niiden olevan seurausta traumasta.
Hengitysoireet trauman seurauksena
Ahdistus ja stressi, jotka liittyvät traumaan, voivat aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Hengenahdistus tai nopea, pinnallinen hengitys voivat olla kehon tapa reagoida stressiin. Hengitysharjoitusten tekeminen voi auttaa lasta rauhoittumaan ja hallitsemaan stressiä paremmin.
Lihasjännitys ja -kivut
Jatkuva stressi voi aiheuttaa lihasten jännitystä ja kipua, erityisesti niskassa, hartioissa ja selässä. Lapset saattavat myös puristaa hampaitaan tai kiristää leukojaan stressin seurauksena. Fysioterapia tai joogaharjoitukset voivat auttaa lapsia rentouttamaan lihaksiaan ja lievittämään kipua.
Krooninen väsymys
Traumaan liittyvä jatkuva stressi voi kuluttaa kehoa ja mieltä, mikä voi johtaa krooniseen väsymykseen. Lapset saattavat tuntea olonsa uupuneeksi ja energiattomaksi, vaikka he nukkuisivatkin riittävästi.
Ruoansulatusongelmat
Lisäksi stressi ja trauma voivat vaikuttaa ruoansulatukseen. Stressi vaikuttaa suoliston toimintaan ja voi aiheuttaa oireita, kuten ripulia, ummetusta tai pahoinvointia. Joissakin tapauksissa lapsilla voi olla ruokahaluttomuutta tai he saattavat syödä liikaa.
Mielialan vaihtelut
On myös tärkeää muistaa, että äkilliset mielialan vaihtelut, unettomuus, ärtyneisyys ja vaikeudet keskittyä ovat myös traumaattisten kokemusten oireita. Näitä oireita ei pidä sivuuttaa, vaan ne pitää ottaa vakavasti ja niihin on suhtauduttava myötätuntoisesti.
Turvallisen ja ennakoitavan ympäristön luominen trauman kokeneille lapsille
Trauman kokeneet lapset tarvitsevat ennen kaikkea turvallisen ja ennakoitavan ympäristön, jossa he voivat tuntea olonsa suojatuksi ja rauhalliseksi. Usein trauman kokeneilla lapsilla on negatiivinen minäkuva, ja he saattavat tuntea itsensä erilaisiksi tai ulkopuolisiksi. Tämän vuoksi on tärkeää keskittyä löytämään ja vahvistamaan lapsen vahvuuksia, kykyjä ja onnistumisia.
Selkeät rutiinit ja säännöt luovat ennustettavuutta ja turvaa. Lapset, jotka tietävät, mitä odottaa, voivat paremmin keskittyä paranemiseen. Luotettavat aikuiset, jotka käyttäytyvät johdonmukaisesti ja ennakoitavasti, ovat erityisen tärkeitä. Aikuisten tulee osoittaa kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja rakkautta, vaikka lapsen käyttäytyminen olisi haastavaa. Anna lapselle mahdollisuus vetäytyä ja olla yksin, kun hän tuntee tarvitsevansa sitä. Jokaisella lapsella pitäisi olla paikka, jossa hän voi tuntea olonsa turvalliseksi. Järjestä päivittäin hiljaisia hetkiä, jolloin lapsi voi rentoutua ja rauhoittua.
Vahvuuksien, kykyjen ja onnistumisten vahvistaminen
Anna lapselle positiivista palautetta ja kiitä häntä onnistumisista ja ponnisteluista, ei pelkästään lopputuloksista. Etsi lapsen mielenkiinnonkohteet ja taidot ja rohkaise häntä kehittämään niitä. Tämä voi auttaa parantamaan lapsen itsetuntoa ja antaa hänelle positiivisen tavan käsitellä stressiä. Anna lapselle mahdollisuus tehdä päätöksiä, kun se on sopivaa. Se vahvistaa lapsen toimijuutta ja vahvistaa kuvaa siitä, että aikuiset luottavat hänen mielipiteeseensä. Auta lasta ymmärtämään, että hänen tarinansa ei ole määritelty hänen traumansa perusteella. Hänen tarinansa voi myös olla tarina selviytymisestä, vahvuudesta ja toipumisesta.
Trauman fyysiset oireet voivat tuntua pelottavilta ja hämmentäviltä, sekä lapsille, että heitä hoitaville aikuisille. Tärkeintä on muistaa, että nämä oireet ovat normaali reaktio epänormaaliin kokemukseen. Ymmärtämällä ja tunnistamalla nämä oireet, ja vastaamalla niihin oikein, voimme paremmin tukea traumasta toipuvia lapsia ja nuoria, auttaen heitä pääsemään takaisin tasapainoiseen ja terveeseen elämään.
Lähde ja lukusuositus:
The Body Keeps the Score: Brain Mind and Body in the Healing of Trauma, Bessel Van Der Kolk.
Kirjoittaja:
Jenny Poutiainen
Sijaishuollon kouluttaja & kehittäjä
Vetovoimaksi Oy:n perustaja
Tutustu toimintaamme Instassa, LinkedInissä ja Facebookissa!
Lisää osaamista?
Lastenkodin ohjaajan ABC- koulutus
Koulutus on tarkoitettu ohjaajalle, joka tarvitsee uutta tietoa tai kaipaa kertausta koulutuksessa käsiteltäviin asioihin. Koulutuksen jälkeen ohjaaja ymmärtää sijaishuollon tehtävät ja on tutustunut sijaishuollon asiakkaisiin tilastojen valossa. Koulutus on käytännönläheinen ja sen tarkoitus on antaa ohjaajalle valmiuksia toimia vaativassa ohjaajan tehtävässään niin, että se takaa lastensuojelulain ja sijaishuollon laatukriteerien toteutumisen tavallisessa sijaishuollon arjessa.
KOULUTUKSEN AIKANA
Opitaan olemaan aktiivinen toimija eettisesti kestävän sijaishuollon rakentamisessa
Opitaan näkökulmia vuorovaikutukseen ja ristiriitatilanteiden rakentavaan käsittelyyn, sekä oman toiminnan reflektointiin
Saadaan välineitä ohjaajuuteen, jossa arvostus, inhimillisyys ja empatia korostuvat
Opitaan tunnistamaan vastuunsa tekemästään työstä niin lapselle, perheelle, omalle organisaatiolle kuin yhteiskunnalle
Opitaan ottamaan käyttöön ohjaustyön menetelmiä omassa yksikössä
KOULUTUKSEN SISÄLTÖ
Sijaishuollon tehtävät
Kuntouttavan arjen elementit
Rajoitustoimenpiteiden käyttö
Osallisuus ja lapsen oikeudet
Vuorovaikutus ja traumatietoinen kohtaaminen
Ohjaustyön menetelmäosaaminen
Koulutuksesta voi lukea lisää TÄSTÄ.
Comments