Katajamäen Pienkodin, Vaahteramäen Pienkodin ja Vaahteramäen Nuorisokodin henkilöstö vahvistamassa osaamistaan

Hiljattain Viitasaarella järjestetty koulutuspäivä kokosi yhteen Katajamäen Pienkodin, Vaahteramäen Pienkodin ja Vaahteramäen Nuorisokodin  henkilöstöä pysähtymään rajoitustoimenpiteitä koskevan koulutuksen äärelle.

Yksiköissä halutaan tuottaa laadukkaita ja monipuolisia lastensuojelun palveluita eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Heille on tärkeää, että arki rakentuu aikuisjohteisesti, ennakoivasti ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden – koulua käyden, juhlia viettäen ja harrastaen kuten muissakin perheissä.

Yksiköissä tuetaan lapsia ja nuoria, joilla on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita, psyykkistä oireilua, käytöshäiriöitä, päihdekokeiluja tai itsetuhoisuutta, ja palveluihin kuuluu myös jälkihuolto sekä perheiden kanssa tehtävä työ. Tarkemmin toiminnasta voi lukea täältä.

Koulutuspäivän aiheena olivat lastensuojelulain 11 luvun mukaiset rajoitustoimenpiteet, niiden lainmukainen soveltaminen sekä erityisesti ennakoivien keinojen merkitys arjen työssä. Päivän aikana tarkastelimme, milloin rajoitustoimenpiteet voivat tulla kyseeseen – ja ennen kaikkea, miten toimia niin, ettei niihin tarvitsisi turvautua.

Miksi rajoitustoimenpiteistä on tärkeää saada koulutusta?

Rajoitustoimenpiteet koskettavat aina suoraan lapsen perusoikeuksia: oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen, osallisuuteen ja ihmisarvoiseen kohteluun. Siksi niiden käyttö ei voi perustua rutiineihin, oletuksiin tai yksittäisen työntekijän tulkintaan. Tarvitaan yhteistä, jaettua ymmärrystä laista, lapsen oikeuksista ja siitä, mitä rajoitustoimenpiteiden viimesijaisuus todella tarkoittaa käytännössä.

Kouluttaminen on mielestäni välttämätöntä siksi, että se luo yhteisen kielen ja viitekehyksen koko työryhmälle. Kun rajoitustoimenpiteiden perusteet, rajat ja vaihtoehdot tunnetaan hyvin, voidaan toimia johdonmukaisesti ja lapsen etua aidosti tukien – myös kiireessä ja kuormittavissa tilanteissa.

Aikuisen ammattillinen toiminta vähentää rajoitustoimenpiteiden tarvetta

Rajoitustoimenpiteiden käytön tarve vähenee merkittävästi silloin, kun lapsen tuen tarve on huolellisesti arvioitu ja mietitty etukäteen hoito- ja kasvatussuunnitelmassa, ja kun koko työryhmällä on yhteinen käsitys siitä, miten lasta arjessa kohdataan. Ennakoitava rakenne, selkeät aikuisroolit ja lapsen tarpeiden huomioiminen luovat turvallisuutta, joka ehkäisee haastavien tilanteiden kärjistymistä.

Aikuisten omalla toiminnalla on ratkaiseva merkitys. Se, miten kohtaamme lapsen tunteet, miten reagoimme haastavaan käyttäytymiseen ja miten säätelemme omaa toimintaamme, vaikuttaa suoraan lapsen kokemukseen turvallisuudesta. Kun lapsen tuen tarve on aidosti ymmärretty, ei käyttäytymistä tarvitse hallita rajoituksin, vaan tukea voidaan tarjota oikea-aikaisesti ja oikeanlaisilla keinoilla.

Yhteinen ymmärrys lapsen parhaaksi

Koulutuspäivän keskustelut osoittivat, kuinka tärkeää on pysähtyä yhdessä tarkastelemaan omia toimintatapoja ja varmistamaan, että ne ovat sekä lainmukaisia että lapsen oikeuksia kunnioittavia. Kun koko työryhmällä on yhteinen ymmärrys rajoitustoimenpiteiden perusteista ja niiden vaihtoehdoista, lapsi saa osakseen johdonmukaista, turvallista ja kunnioittavaa kohtelua.

Kiitos vielä motivoituneille työrymille aktiivisesta osallistumisesta. Ja kiitos kauniista koulutuspalautteesta!

Kirjoittaja:

Jenny Malm

Sijaishuollon kouluttaja & kehittäjä

Sosionomi YAMK

Vetovoimaksi Oy

Aiheeseen liittyviä koulutuksia:

Rajoitustoimenpiteet sijaishuollossa: https://www.vetovoimaksi.fi/rajoitustoimenpiteet

AVEKKI-toimintatapamalli: https://www.vetovoimaksi.fi/avekki