Ratkaisuja konflikteihin työyhteisösovittelulla
Ratkaisuja konflikteihin työyhteisösovittelulla
Työyhteisösovittelussa ratkotaan erilaisia työhön ja vuorovaikutukseen liittyviä ristiriitoja ja konflikteja. Työyhteisösovittelija kannattaa kutsua paikalle matalalla kynnyksellä.
​
Työyhteisösovittelu on ihmisten välisten konfliktien ja jännitteiden purkamista. Erimielisyydet työn jakamisesta tai pelisäännöistä, huono työilmapiiri, epäasiallinen käytös, häirintä tai kokemus kiusaamisesta työpaikalla ovat tyypillisiä sovittelussa käsiteltäviä asioita. Työyhteisösovittelu on oppimisprosessi, jossa työyhteisö ja sen esihenkilö oppivat antamaan palautetta ja ottamaan asioita puheeksi rakentavasti. Työyhteisösovittelussa osapuolet itse ja yhdessä ratkaisevat riidat ja sopivat miten jatkossa toimitaan haastavissa tilanteissa.
Työyhteisösovittelun yleisimpiä hyötyjä:
-
Vuorovaikutuskulttuuri paranee
-
Yhteisöllisyys kasvaa
-
Paineensietokyky kasvaa
-
Työhyvinvointi kohentuu
-
Sairauspoissaolot vähenevät
-
Sijaisrekrytoinnin tarve vähenee
-
Tuottavuus kasvaa
-
Taloudellinen tilanne paranee
​
Ulla Sara-aho
KM, Työyhteisösovittelun erityisosaaja, Työnohjaaja STOry, Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja RVO®
Olen toiminut vuodesta 2008 lähtien sovittelun edistäjänä, kouluttajana, kehittäjänä sekä sovittelijana. Olen tehnyt työtäni työyhteisöjen, työryhmien ja tiimien kanssa sekä organisaation johtajien kanssa yli kaksi vuosikymmentä toimien myös itse lähijohtajana eri kokoisissa työyhteisöissä.
Olen oppinut, että ihminen oppii, kasvaa ja kehittyy suhteessa. Siksi minun yksi tärkeimmistä tehtävistäni on luoda turvallinen tila. Siinä on mahdollista olla läsnä aitona itsenään, tulla kuulluksi, tuntea ymmärrystä, hyväksyntää sekä toivoa. Ja kun nämä tarpeet toteutuvat, rakentuu hyvä yhteys ja pohja yhteiselle toiminnalle.
​
Sovittelen Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Suomen alueella. Jätä yhteystietosi, niin otan teihin yhteyttä!
Miten työyhteisösovitteluprosessi etenee?
Laadukas ja vaikuttava sovitteluprosessi rakentuu neljästä vaiheesta. Sovitteluprosessi sisältää sovitteluun orientoivan alkuinfon, osapuolten yksilötapaamiset, sovittelutapaamisen / tapaamisia sekä seurannan, joka tukee työyhteisöä muutoksen ylläpitämisessä.
​
Alkuinfo
Aloitustilaisuudessa sovittelija kertoo sovitteluprosessista, sovittelun periaatteista sekä sovittelijan roolista. Läsnä ovat kaikki sovittelun osapuolet.
​
Yksilötapaamiset
Yksilötapaamisessa osapuolet kertovat omasta näkökulmastaan mitä on tapahtunut, millaisia ajatuksia ja tunteita tapahtumiin liittyy sekä tarpeista, toiveista ja ehdotuksista ratkaisuvaihtoehdoiksi konfliktiin. Keskustelu sovittelijan kanssa auttaa ottamaan puheeksi merkityksellisiä asioita sovittelutapaamisessa sekä kuuntelemaan muita.
​
Sovittelutapaaminen
Sovittelutapaamisessa keskustellaan sovittelijan ohjaamana asioista, jotka ovat merkityksellisiä ristiriitojen syntymiseen. Osapuolet kertovat oman näkemyksensä ja kuulevat, mitä muut ajattelevat ja tuntevat. Sovittelija ohjaa keskustelua kohti ratkaisua, jonka osapuolet yhdessä itse tuottavat keskustellen.
​
Sovittelusopimus
Sovittelija auttaa osapuolia kirjaamaan sovittelusopimukseen mahdollisimman konkreettisia, tekojen tasolla olevia yhteistyön toimintatapoja.
​
Seuranta ja muutoksen tuki
Seurantavaihe on merkityksellinen osa sovitteluprosessia. Siinä keskitytään myönteisen kehityksen ylläpitoon, palautteen antamiseen ja edelleen puheeksi ottamiseen. Seurantavaiheen tarkoituksena on vahvistaa työyhteisön luottamusta ja tukea muutoksessa. Seurantatapaamisia järjestetään yleensä 2–5 kertaa.
​
Sovitteluprosessin jälkeen
Sovitteluprosessin aikana tulee usein näkyväksi muitakin kehittämistarpeita ja ideoita, joita ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä sovitteluprosessissa. Kun konflikti on ratkaistu ja työyhteisön vuorovaikutus on toimivampaa, mahdollistuu myös muu työn kehittäminen. Sovitteluprosessin jälkeen on mahdollista ja hyödyllistä jatkaa yhteistyötä esimerkiksi työnohjauksen, koulutuksen tai valmennuksen merkeissä.