Trauma, tunnesäätely ja ihmissuhteet
Kirjoitan kevään aikana trauma-aiheista blogisarjaa, jonka tavoitteena on lisätä sijaishuollon yleistä tietoisuutta traumasta, sekä tarjota käytännön tietoa ja vinkkejä niille, jotka työskentelevät traumatisoituneiden lasten- ja nuorten parissa. Blogisarja pureutuu neurobiologisen näkökulman kautta trauman vaikutuksiin lapsen kehityksessä. Tarkastelemme aihetta eri osa-alueilla, kuten keho, aivot, tunteet, muisti, ihmissuhteet, oppiminen ja käyttäytyminen.
Olen työskennellyt trauman parissa useamman vuoden ajan ja opiskellut aihetta monen alansa ammattilaisen opissa. Blogisarjaa kirjoittaessani toivon silti itse oppivani edelleen lisää traumasta, tutustumalla uusimpiin tutkimuksiin ja itselleni entuudestaan tuntemattomiin lähteisiin. Kirjoittaessani käytän myös minulle tuttuja ”luottolähdemateriaaleja”, joita kahlaan usein koulutuksia ja kehittämispäiviä rakentaessani.
Toivon osaavani kirjoittaa aiheesta tiiviisti, niin että se on helposti ymmärrettävää. Blogisarjan on tarkoitus olla helposti haltuun otettava kokonaisuus, jonka avulla voimme hahmottaa, kuinka traumakokemukset jättävät jälkensä nuoreen kehoon ja mieleen. Tarkoitukseni on tarjota tietoa siitä, kuinka trauma voi vaikuttaa aivojen toimintaan, tunteiden säätelyyn, muistiin, ihmissuhteisiin, oppimiseen, sekä käyttäytymiseen. Lisäksi toivon blogisarjan herättävän lukijoissaan intoa opiskella traumasta lisää. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että traumaymmärrys vähentää haastavan ihmissuhdetyön kuormittavuutta huomattavasti, joten aiheeseen syventymistä on helppo suositella.
Miksi aihe on ajankohtainen?
Sijaishuollon lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat työssään yhä useammin traumatisoituneita lapsia, jotka tarvitsisivat moniammatillista tukea ja hoitoa. Voidaan sanoa, että syystä tai toisesta moniammatillinen tuki tai hoito jää kuitenkin usein toteutumatta oikea-aikeisesti. Näin ollen ammattilaiset joutuvat selviytymään haasteiden kanssa yksin tai pelkästään oman tiimin tuella. Tällöin työntekijällä on riski uupua ja nousee ymmärrettävä toive siitä, että joku muu hoitaisi ”rikkinäisen” lapsen kuntoon. Traumasta toipumista tukevaa toimintaa voi ja tulee tapahtua lapsen omassa ympäristössään, jossa hän viettää eniten aikaansa. Uskon, että tänä päivänä traumainformoitu työote kuuluisikin jokaisen lasten- ja nuorten kanssa työskentelevän työkalupakkiin.
Trauma ja tunnesäätely
Sijaishuollossa olevat lapset, jotka ovat kokeneet traumaa, tarvitsevat usein vahvaa tukea tunnesäätelyssä. He ovat läpikäyneet vaikeita ja rikkonaisia kokemuksia, jotka vaikuttavat heidän kykyynsä käsitellä tunteitaan ja ymmärtää niitä. Parhaimmillaan sijaishuolto tarjoaa näille lapsille turvallisen ympäristön käsitellä traumaa, vaikka uuteen ympäristöön asettuminen saattaakin hetkellisesti nostaa pintaan vaikeita tunteita ja turvattomuutta.
Traumakokemukset vaikuttavat lapsen kykyyn säädellä tunteitaan ja ymmärtää niitä. Tunteet toimivat lapsille opetusvälineinä, auttaen heitä hahmottamaan maailmaa ja reagoimaan siihen. Esimerkiksi odottaessaan syntymäpäiväjuhlia lapsi saattaa kokea jännitystä, mikä valmistaa häntä kohtaamaan tunteiden kirjon juhlien aikana. Tällainen valmistautuminen antaa lapselle mahdollisuuden harjoitella tunteiden hallintaa ja kehittää kykyään säädellä niitä erilaisissa tilanteissa.
Traumakokemukset voivat kuitenkin sekoittaa lapsen tunnesäätelyä ja vaikeuttaa hänen kykyään ymmärtää ja käsitellä omia tunteitaan asianmukaisesti. Epäjohdonmukaiset tai negatiiviset reaktiot traumaattisissa tilanteissa voivat hämmentää lasta ja luoda turvattomuuden tunnetta hänen mielessään. Esimerkiksi päihtynyt vanhempi voi aiheuttaa lapselle pelkoa ja epävarmuutta vastaamalla aggressiivisesti tai syyttelevästi lapsen tunteisiin. Tällainen epävakaa ympäristö estää lapsen kehittymisen terveeksi tunteiden säätelijäksi ja vaikeuttaa hänen kykyään luoda turvallisia ihmissuhteita.
Kuten aiemmassa kirjoituksessani kävimme läpi, traumakokemukset voivat aiheuttaa muutoksia lapsen aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Tämä vaikeuttaa lapsen kykyä säädellä tunteita ja hallita niitä. Tällainen häiriö voi tehdä lapsen riippuvaiseksi aikuisista tunteiden säätelyssä ja vaikeuttaa hänen kykyään oppia. Lisäksi trauma voi aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia lapsen stressireaktioihin ja hermoston toimintaan, mikä voi vaikuttaa hänen kykyynsä käsitellä stressaavia ja jännittäviä tilanteita.
Trauma vaikuttaa siis syvästi lapsen tunnesäätelyyn ja tunteiden ymmärtämiseen. Se voi estää lapsen terveen kehityksen ja vaikeuttaa hänen kykyään luoda terveitä ihmissuhteita ja sopeutua ympäröivään maailmaan. Trauman vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia ja vaativat usein ammatillista apua ja tukea lapsen parantumiseksi. On tärkeää, että traumasta kärsivät lapset saavat asianmukaista hoitoa ja tukea. Emme voi sijaishuollossa poistaa traumaa, mutta voimme vähentää sen vaikutusta lapsen elämään. Vakaan, turvallisen ja ennakoitavan arjen tarjoaminen on ehdottoman tärkeää, että kuntoutumista toi tapahtua. Tunnesäätely on taito, jota lapsen kanssa tulee harjoitella. On tärkeää muistaa, että isot vaikeat tunteet saattavat näkyä haastavana käytöksenä, joka on taitojen puutetta, eikä niinkään vain ”huonoa käytöstä” tai ”kurin puutetta”. Empaattinen kohtaaminen ja taitojen harjoittelun tuki onkin osa traumatietoisen ohjaajan perustyötä.
Trauma ja ihmissuhteet
Onnistuneet ihmissuhteet vaativat sen, että lapsi voi kokea olevansa turvassa. Perusturvallisuuden tunne alkaa kehittyä jo ennen syntymää ja saa lopullisen muotonsa vuorovaikutuksessa hoivaa tarjoavien henkilöiden kanssa. Keskeinen merkitys on lapsen ja aikuisen välillä olevalla turvallisella kiintymyssuhteella, joka antaa lapselle mahdollisuuden kasvaa potentiaaliinsa ja ilmaista tarpeensa, tunteensa, toiveensa ja ajatuksensa luottavaisesti ja pelottomasti.
Lapset, jotka ovat kokeneet traumaa, kohtaavat usein vaikeuksia ihmissuhteissaan. Heidän elämässään on voinut olla aikuisia, jotka ovat olleet epäjohdonmukaisia tai vihamielisiä, mikä vaikeuttaa luottamuksen kehittymistä. Näille lapsille turvallisuuden tunne on voinut olla harvinaista, ja seurauksena heillä voi olla vaikeuksia luottaa muihin ihmisiin. Trauma voi siis vaikuttaa lapsen kykyyn ymmärtää muiden tunteita ja luoda terveitä ihmissuhteita. Traumaa kokeneet lapset saattavat kokea vaikeuksia lukea sosiaalisia vihjeitä oikein ja tulkita toisten tunteita.
Lapsen kyky hallita omia tunteitaan riippuu siitä, kuinka hyvin aikuiset heidän elämässään osaavat tunnistaa ja käsitellä näitä tunteita. Vanhemmat toimivat lapsen ja ulkomaailman välisenä tulkkina. Kun he reagoivat ennakoitavasti lapsen tarpeisiin ja tunteisiin, lapsi oppii luottamaan ympäristöönsä ja kykenee käsittelemään omia tunteitaan. Traumatisoituneilla lapsilla nimittäin tämä yhteys usein puuttuu. He eivät koe, että ulkoinen maailma voisi tarjota heille turvaa tai apua. Heidän on vaikea luottaa muihin ihmisiin, mikä vaikeuttaa sosiaalisiin tilanteisiin sopeutumista. Sijaishuollossa ollessaan he voivat kokea hämmennystä ja epäluottamusta aikuisia kohtaan, sillä heillä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta toimivista ihmissuhteista.
Kuitenkin terveet ja rakentavat ihmissuhteet ovat avainasemassa lapsen kuntoutumisen kannalta. Johdonmukainen viestintä, tunteiden tunnustaminen ja suojeleva käytös aikuisilta voivat auttaa lasta rakentamaan terveitä suhteita ja kehittämään luottamusta ympäristöönsä. Yksi positiivinen ja tukeva suhde voi tehdä suuren eron lapsen elämässä.
Mitä meidän tulee muistaa sijaishuollon arjessa?
Kun lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän uskoo elämän kantavan läpi haasteiden, luottaa muihin ja kykenee vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Lapsen kehityksessä on tärkeää hoivan säännöllisyys ja jatkuva toistuminen, erityisesti arjen rutiinit ovat merkittäviä lapsille, jotka ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia. Tämä tuo heille turvallisuuden tuntua päivittäisissä toiminnoissa.
Kokemukseni mukaan hoivan pysyvyydellä on suuri vaikutus lapsen psyykkiseen kehittymiseen. Painotus on myös mentalisaatiossa, missä lapsen psyykkinen kehitys nojaa aikuisten tarjoamaan emotionaaliseen tukeen. Toistuva ja ennakoitava huolenpito, kuten ruokailun säännöllisyys, vahvistaa lapsen tunnetta omasta olemassaolostaan ja hoivan jatkuvuudesta. Lapsen itsearvon ja identiteetin tukeminen sekä välittävä kohtelu auttavat traumasta toipumisessa.
Lopuksi. Jos lapsi ajattelee kanssasi ”minua on helppo rakastaa” olet ihmissuhdetyössäsi loistava! Muista pitää myös itsestäsi huolta, jotta jaksat pysyä empaattisena ja toimia lapsen tunteiden peilinä.
Kirjoittaja:
Sijaishuollon kouluttaja & kehittäjä
Sosionomi YAMK
Vetovoimaksi Oy
Lähteet:
Atwool, N. 2019. Challenges of operationalizing trauma-informed practice in child protection services in New Zealand. Child & Family Social Work. Vol. 24, 25-32.
Becker-Weidman A. & Shell D.(toim.) 2008. Auta lasta kiintymään Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa
Burke Harris, N. 2019. Syvälle ulottuvat juuret – turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Suom. Juha Kuvajainen.
Linner Matikka J. & Hipp T.(toim.) 2023. Traumainformoitu työote.
Salminen K. 2023. Emotionaalisesti traumatisoituneen lapsen terapeuttinen kohtaaminen. Saatavilla: https://koskeverkko.fi/wp-content/uploads/2023/10/Raportteja56_KatjaSalminen-Lahtinen.pdf
Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) 2020. Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen.
The Centre for YouthAOD Practice Development 2023. Saatavilla: https://www.oohctoolbox.org.au/trauma-informed-care
Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:35. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165340/STM_2023_35_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Haluatko oppia lisää traumasta?
Traumaosaaminen sijaishuollossa-koulutus
Tervetuloa mukaan koulutukseen, jossa paneudumme traumaosaamiseen sijaishuollon kontekstissa! Koulutuksen ytimessä on empaattinen lähestymistapa inhimilliseen kärsimykseen sekä pahoinvoinnin juurisyiden ymmärtäminen, olipa kyse sitten asiakkaista tai omasta toiminnastamme. Painopistealueena on erityisesti lapsuuden haitallisten kokemusten vaikutusten tiedostaminen, turvallisuuden vahvistaminen ja monipuolisten taitojen, kuten kehotietoisuuden, tunnetaitojen, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen, kehittäminen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Koulutuksessamme syvennymme aiheeseen kiintymyssuhteen, traumaymmärryksen ja opittavien taitojen näkökulmasta, erityisesti tarkastellen sijaiskasvattajan roolia traumatisoituneen lapsen kuntouttamisessa. Koulutus tarjoaa perustietopaketin sijaishuollon näkökulmasta, keskittyen siihen, mitä jokaisen lasten kanssa työskentelevän tulisi tietää. Näin hän kykenee tunnistamaan emotionaalisesti traumatisoituneen lapsen ja huomioimaan trauman vaikutukset niin lapseen, vanhempiin kuin itseensäkin lapsen kanssa työskennellessään.
Päivän aikana käsittelemme kiintymyssuhdetrauman syntyä, ACE-kokemuksia, traumatisoituneen lapsen oireilua ja haastavaa käytöstä sekä työntekijässä herääviä tunteita. Koulutuksen teemat antavat konkreettisia työkaluja ja ymmärrystä siihen, miten käsitellä ja tukea traumatisoitunutta lasta sijaishuollon yksikössä.
Päivän kestävä koulutus on tiivis paketti tietoa ja käytännön vinkkejä, jotka auttavat sinua työssäsi. Koulutuksen voi halutessaan tilata myös omaan yksikköön. Koulutus on saanut hyvää palautetta lastensuojelun, nuorisotyön, koulujen, sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnalta.
Miksi koulutus on ajankohtainen?
Nykypäivän nuorisotyössä ammattilaiset kohtaavat yhä useammin traumatisoituneita lapsia, jotka tarvitsevat moniammatillista tukea ja hoitoa. Valitettavasti moniammatillinen tuki jää usein toteutumatta oikea-aikaisesti, ja ammattilaiset joutuvat kohtaamaan haasteet yksin tai tiiminsä tuella. Tämä lisää työntekijän uupumisriskiä ja synnyttää ymmärrettävän toiveen siitä, että joku muu ottaisi vastuun "rikkinäisen" lapsen kuntouttamisesta. Koulutuksen tarkoituksena on korostaa, että traumasta toipumista tukevaa toimintaa tulisi tapahtua lapsen omassa ympäristössä, missä hän viettää eniten aikaansa. Tänä päivänä traumatietoinen työote on välttämätön osa jokaisen lasten kanssa työskentelevän ammattilaisen työkalupakkia.
Kenelle koulutus on suunnattu?
Koulutus on suunniteltu erityisesti sijaishuollon yksiköissä työskenteleville ammattilaisille, mutta se soveltuu hyvin myös muille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Räätälöimme koulutusta tarvittaessa tilaajan tarpeiden mukaan!
Lue lisää! Saatavilla myös verkossa!