Sijaishuollon ohjaajana toimiminen vaatii ymmärrystä ja sanallisten, sekä sanattomien viestien tulkintaa.
Tehtävämme on rakentaa turvallinen ja kunnioittava ympäristö nuorille, joiden elämässä on ollut nuoresta iästään huolimatta, monenlaisia käänteitä. Yksi merkittävä tehtävämme on oppia tunnistamaan ja kunnioittamaan nuorten henkilökohtaisia rajoja – toisaalta taas opettaa heitä tunnistamaan ja kunnioittamaan rajoja, joita he vielä tarvitsevat rakentaessaan turvallisia ihmissuhteita ja tervettä itsetuntoa.
Nuoren henkilökohtaisia rajoja kunnioittamalla vahvistamme hänen turvallisuudentunnettaan ja itsearvostustaan. Tämä tarkoittaa, että otamme huomioon nuoren toiveet ja mieltymykset arjen toimissa ja annamme hänelle tarvittaessa tilaa.
Kun rohkaisemme nuoria asettamaan omia rajojaan, se auttaa heitä kehittämään itsenäisyyttään ja vastuullisuuttaan, sekä edistää heidän kykyään huolehtia omasta hyvinvoinnistaan tulevaisuudessa. Myös, ohjaamalla nuorta tunnistamaan ja kunnioittamaan muiden rajoja, autamme heitä kehittämään tervettä vuorovaikutusta ja konfliktien ratkaisutaitoja.
Työssämme meidän on myös tärkeää tunnistaa omat rajat ja voimavarat. Lapsen hyväksi työskentely vaatii meiltä ehdotonta sitoutumista, mutta se ei saa tarkoittaa oman hyvinvoinnin kakkoseksi laittamista. Omien rajojemme tunnistaminen ja niiden kunnioittaminen auttaa meitä pitämään yllä jaksamista ja toimintakykyä, minkä ansiosta pystymme suoriutumaan tehtävässämme sijaishuollon aikuisina ja korvaavan kiintymyssuhteen kohteena. Kun ohjaaja tunnistaa omat rajansa ja pitää niistä kiinni, hän toimii esimerkkinä nuorille ja luo samalla selkeät pelisäännöt yhdessä toimimiselle. Muistetaan siis, että meillä on myös oikeus sanoa ei, mikäli tilanne ylittää omat rajamme. Tämä osoittaa nuorelle, että jokaisella on oikeus huolehtia itsestään, ja antaa muille luvan tehdä samoin. Toimimalla näin, pystymme paremmin tukemaan nuoria heidän matkallaan kohti tasapainoista ja itsenäistä aikuisuutta. Samalla pidämme huolta itsestämme, jotta jaksamme olla tukena silloin, kun meitä eniten tarvitaan.
Pari harjoitusta nuoren kanssa tehtäväksi:
Ohjaajan tehtävänä on tarjota nuorelle välineitä, joilla hän voi käsitellä tilanteita, joissa hänen rajojaan rikotaan. Tämä voi tarkoittaa stressinhallintatekniikoiden opettamista, sekä nuoren rohkaisemista keskustelemaan avoimesti tunteistaan ja huolistaan, mikä mahdollistaa tunteiden terveellisen käsittelyn. Nuoren on tärkeä ymmärtää, että rajojen asettaminen on olennainen osa kaikkia ihmissuhteita, ei vain sijaishuollossa. Tämä tarkoittaa, että heidän on oikeus asettaa rajoja myös perheen ja ystävien kanssa, jotta he voivat ylläpitää terveitä suhteita ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.
Harjoitus: "Kieltäytyminen" Nuoren voi olla joskus vaikea sanoa ei, varsinkin painostavissa tilanteissa. Tätä taitoa voi harjoitella etukäteen roolipeleillä, joissa nuori ja ohjaaja tai toinen nuori näyttelevät erilaisia tilanteita. Ohjaaja voi antaa palautetta ja tarjota vaihtoehtoisia tapoja kieltäytyä, jotta nuori oppii ilmaisemaan omia rajojaan selkeästi ja kunnioittavasti. Myös arjessa voidaan opettaa lapselle sanoja kieltäytymiseen. Kun pyydät nuorta tekemään jotain yhdessä, voi vastaus joskus olla ”Ei v* kiinnosta.”. Nuorelle voi antaa vaihtoehtoisen vastauksen leikkimielisesti ”Kiva kun kysyit. Teen kuitenkin mieluummin muuta tänään.”
Harjoitus: "Rajojen tunnistaminen" Voitte sopia, että nuori voi pitää päiväkirjaa, jossa hän kirjaa ylös tilanteet, joissa hän tunsi, että hänen rajansa ylitettiin, ja miten hän reagoi. Tämä auttaa nuorta tunnistamaan, mitkä asiat ovat hänelle hyväksyttäviä ja mitkä eivät, ja kehittämään strategioita rajojensa kunnioittamiseksi. Voitte myöhemmin yhdessä miettiä, mitä tilanteessa olisi voinut sanoa, jotta omat rajat olisivat tulleet näkyviksi ja mahdolliselta ylilyönniltä olisi vältytty.
Rajat kaverisuhteissa
Joskus rajoista puhuminen voi olla nuorelle vaikeaa. Silloin esimerkit voivat toimia hyvänä apurina. Ohjaajan avulla nuori oppii löytämään oikeat sanat. Esimerkiksi kaverisuhteissa omista rajoista kiinni pitäminen voi näyttää seuraavalta:
”En pitänyt tavasta, jolla puhuit minusta.” Nuori voi olla rehellinen ystävälleen ja ilmaista, jos jokin ystävän käytös tai sanat rikkovat hänen rajojaan. Hän voi selittää, miksi hän tuntee niin, ja ehdottaa, miten ystävä voisi kohdella häntä jatkossa. Omaohjaaja voi olla apuna oikeiden sanojen löytymisessä.
”Ei kiitos.” Jos ystävä pyytää nuorta tekemään jotakin, mihin hän ei ole valmis tai minkä hän kokee epämukavaksi, nuoren on tärkeää oppia sanomaan "ei" selkeästi ja kunnioittavasti. Hän voi myös ehdottaa vaihtoehtoista toimintaa, joka olisi hänelle mukavampaa.
”Voidaanko katsoa joku toinen elokuva, en pidä kauhuelokuvista.” Nuoren on tärkeää ymmärtää, että hänen ei tarvitse miellyttää ystäviään jatkuvasti. Hänellä on oikeus asettaa omat tarpeensa ja rajansa etusijalle, ja hänen todelliset ystävänsä kunnioittavat näitä rajoja.
Kaiken kaikkiaan nuorten opettaminen omien rajojen tunnistamiseen ja niistä kiinni pitämiseen on tärkeä askel heidän matkallaan kohti itsenäisyyttä ja terveitä ihmissuhteita. Ohjaajan rooli tässä prosessissa on korvaamaton: tukea ja kannustaa nuoria ymmärtämään, että heillä on sekä oikeus omiin rajoihin.
Miten nuori saattaa osoittaa omia rajojaan, jos sanoja ei löydy?
Nuori ei aina osaa sanoittaa omia rajojaan. Nuori, joka ei kykene sanoittamaan omia rajojaan, ilmaisee niitä epämiellyttävästä tilanteessa muulla tavalla. Kokemukseni mukaan näitä tapoja voivat olla:
Vetäytyminen: Nuori saattaa pyrkiä välttämään tilanteita tai ihmisiä, jotka aiheuttavat epämukavuutta.
Aggressiivisuus: Epämukava tilanne voi aiheuttaa vihamielisyyttä tai aggressiivisuutta, jota nuori ei välttämättä osaa ilmaista muulla tavalla.
Itku tai suru: Nuori voi ilmaista epämukavuuttaan itkemällä tai olemalla surullinen, jopa silloin kun syy ei ole selvästi nähtävissä.
Ahdistuneisuus tai pelko: Nuori saattaa tuntea ahdistusta tai pelkoa, mikä voi ilmetä esimerkiksi unihäiriöinä, painajaisina tai paniikkikohtauksina.
Somaattiset oireet: Epämukavuus voi joskus ilmetä fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, vatsakipuna tai pahoinvointina.
Muutos käyttäytymisessä: Nuori saattaa muuttaa käytöstään merkittävästi. Hän voi esimerkiksi olla normaalia hiljaisempi tai levottomampi.
Kun nuori asettaa rajansa – sanoilla tai ilman – me opetamme hänelle sen, kuinka hänen rajojaan tulee kunnioittaa. Tehdään se hyvin ja viestitään, että näillä rajoilla on merkitystä.
Kirjoittaja:
Jenny Poutiainen
Sijaishuollon kouluttaja & kehittäjä
Vetovoimaksi Oy
Koulutusta haastavasti käyttäytytuvien nuorten kanssa toimimiseen? Ilmoittautuminen koulutukseen on alkanut!
Teini-ikäiset sijaishuollossa – mikä toimii?
Tervetuloa Teini-ikäiset sijaishuollossa -koulutukseen, joka tarjoaa sinulle ajantasaista tietoa sekä käytännön vinkkejä nuorten kohtaamiseen sijaishuollon laitoshoidossa. Koulutuksen aikana käsitellään nuoruuden ikävaihetta, haastavasti käyttäytyviä nuoria, positiivista vuorovaikutusta sekä omaa jaksamista haastavassa vuorovaikutustyössä.
Tavoitteena on vahvistaa sijaishuollon nuorten parissa tekevien ohjaajien valmiuksia työskennellä nuorten ja heidän lähipiirinsä kanssa. Koulutuksen sisällöt auttavat sinua ymmärtämään teini-ikäisten kehitysvaihetta, haastavan käytöksen taustalla olevia syitä ja antavat sinulle keinoja toimia positiivisen vuorovaikutuksen kautta. Saat myös työkaluja oman jaksamisesi tukemiseen haastavassa vuorovaikutustyössä.
Koulutus on suunniteltu erityisesti sijaishuollon yksiköissä työskenteleville ammattilaisille, mutta se soveltuu hyvin myös muille nuorten parissa työskenteleville. Koulutus toteutetaan verkossa, joten voit osallistua missä tahansa ja milloin tahansa, kun sinulle sopii. Koulutus on tiivis paketti tietoa ja käytännön vinkkejä, jotka auttavat sinua työssäsi nuorten parissa.
Ilmoittautuminen on alkanut ja verkkokoulutus aukeaa 1.6.2023.
Ilmoittaudu mukaan tästä.
Tarjous!
Kesän koulutukset 1.6.-31.7. 89€/hlö (sis. alv. 24%) >>1.8. alkaen 89€/hlö +alv. 24%
Comments