Ah, helmikuu - ihana kuukausi, jolloin talviloma antaa meille mahdollisuuden unohtaa työhuolet ja nauttia hetkestä. Talviloma on tarpeellinen ja antaa meille tilaa ladata akkuja ja palautua stressaavasta arjesta.
Meidän vaativaa vuorovaikutustyötä tekevien ihmisten työarki on usein hyvin hektistä ja stressaavaa. Työntekijöinä joudumme kohtaamaan monenlaisia haasteita päivittäin, ja työn kuormittavuus voi tuntua henkisesti ja fyysisesti raskaalta. Työssämme onkin erityisen tärkeää huolehtia omasta palautumisesta ja löytää keinoja stressin hallitsemiseksi. Onko palautuminen kuitenkaan pelkästään työntekijän itsensä vastuulla?
Sijaishuolto on erittäin vaativaa ihmissuhdetyötä, joka edellyttää ammattitaitoa, vastuullisuutta ja empatiakykyä. Työntekijöiden on oltava työssään hyvässä vireystilassa ja olemaan jatkuvasti oppimassa uutta, jotta he voivat tarjota lapsille parhaan mahdollisen tuen ja avun. Stressaantuneena meidän on vaikeaa pysyä herkkänä ja empaattisena sijaishuollossa asuvien lasten tarpeille ja tunteille.
Vaativaa vuorovaikutustyötä tekevien ihmisten kohdalla palautumisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä joudumme usein kohtaamaan haasteita, jotka vaativat paljon henkisiä voimavaroja. Joillekin palautuminen voi tarkoittaa lepoa ja rentoutumista kotona, kun taas toiset voivat löytää lisää virtaa liikunnasta tai kulttuurista. Ja niin…on tietenkin tärkeää huolehtia riittävästä unesta, sillä se auttaa kehoamme palautumaan.
Mikä sitten voisi olla työnantajan tai esihenkilön rooli työn kuormituksen vähentämisessä? Näen asian niin, että melkein työntekijöiden vapaapäiviä ja lomia tärkeämpää on löytää tapoja vähentää psykologista kuormitusta työpaikalla. Psykologinen turvallisuus on avain asemassa, kun puhutaan työstressin tai kuormituksen vähentämisestä. Työnantajan tulisi pyrkiä luomaan turvallinen ja avoin työympäristö, jossa työntekijät voivat tuntea olonsa arvostetuksi ja tuetuiksi. Tämä auttaa parantamaan työntekijöiden terveyttä, tuottavuutta ja työssä jaksamista.
Kuinka sitten lisätä psykologista turvallisuutta työpaikalla?
Luo avoin ja vastaanottavainen ilmapiiri: Esihenkilön tulisi olla avoin kuuntelemaan työntekijöitä ja vastaanottamaan heidän ajatuksensa ja ideoitaan ilman tuomitsemista. Työntekijää kannattaa rohkaista ilmaisemaan ajatuksiaan esimerkiksi säännöllisillä palavereilla, keskusteluilla ja kyselyillä luodaan tähän mahdollisuuksia.
Rohkaise vuorovaikutusta: Työpaikalla on hyvä rohkaista avointa vuorovaikutusta työntekijöiden välillä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pienten arjen tyhy-hetkien järjestämistä, jossa työntekijöillä on aikaa vapaaseen vuorovaikutukseen ja yhdessä vietettyyn aikaan.
Kannusta työntekijöitä jakamaan virheitään: Työntekijöitä kannattaa kannustaa jakamaan kokemuksiaan virheistä ja epäonnistumisistaan. Tämä luo ilmapiirin, jossa virheiden tekeminen ja oppiminen niistä on sallittua. Mokaile myös itse reippaasti ja tuo mokat esiin.
Järjestä koulutusta: Psykologisen turvallisuuden lisäämiseksi työpaikalla voidaan järjestää koulutuksia, joissa käsitellään avointa vuorovaikutusta, arvostavaa kuuntelua ja yhteistyötä. Myös perustiedon lisääntyminen omasta työstään lisää psykologista turvallisuutta. On helpompi toimiaa arjen työssä, kun koulutuksen kautta on saatu riittävä osaaminen.
Avaa tai kertaa tavoitteet ja odotukset: Työntekijöillä tulisi olla selvillä tavoitteet ja odotukset, jotta he voivat ymmärtää, mitä heiltä odotetaan. Tämä vähentää epävarmuutta ja auttaa työntekijöitä tuntemaan olonsa turvalliseksi. Onko odotukset epäselvät? Voiko niitä kirjoittaa tiimin kanssa yhdessä?
Puutu ongelmiin ja konflikteihin ajoissa: Puutu ongelmiin ja konflikteihin ajoissa ja käsittele niitä ammattimaisesti. Älä salli negatiivisten tilanteiden jatkua liian kauan, sillä se voi vähentää psykologista turvallisuutta työpaikalla. Onko teillä sovittu, kuinka erimielisyydet työpaikalla ratkaistaan?
Anna palautetta: Esihenkilön tulisi antaa palautetta säännöllisesti työntekijöilleen. Palautteen antaminen auttaa työntekijöitä kehittymään ja kasvamaan. Tehkää palautteen antamiselle rakenteet!
Kun haluat edistää psykologista turvallisuutta työpaikalla, on tärkeää tehdä yhteistyötä työntekijöiden kanssa ja kartoittaa heidän tarpeitaan ja huolenaiheitaan säännöllisesti. Näin voit reagoida nopeasti muutoksiin ja tarjota heille tarvittavaa tukea. Psykologinen turvallisuus on jatkuva prosessi ja se vaatii jatkuvaa panostusta ja huomiota työpaikalla, jotta työntekijät voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Kuten sanottu, psykologinen turvallisuus työpaikalla on tärkeä osa työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhönsä. Kun työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi, he ovat todennäköisemmin motivoituneita, sitoutuneita työhönsä ja vähemmän kuorimittuneita esim. jäädessään vapaille tai lomille.
Tähän loppuun haluaisin kirjoittaa jonkun nokkelan jutun siitä, kuinka psykologista turvallisuutta aktiivisesti työntekijät eivät enää koskaan lähde talviloman viettoon "Lomille lompsis.", vaan "Lomille POMPSIS!". En kuitenkaan kirjoita, vaan jätän tämän keskeneräisenä tähän. Jottei kirjoitukseni päättyisi vähän kehnoon vitsiin, niin haluan vetää vielä yhteen alkuperäistä aihettani. Riittävä palautuminen ja psykologinen tuvallisuus ovat työntekijän ja esihenkilön yhteinen asia. Kummassakaan ei voi onnistua ilman molempien työpanosta.
Mukavaa talvilomaa teille, jotka olette vasta jäämässä lomille. Ja tervetuloa takaisin töihin teille, jotka olette jo lomanne pitäneet!
Kirjoittaja:
Jenny Poutiainen
Sijaishuollon kouluttaja & kehittäjä
Vetovoimaksi Oy
Räätälöity koulutus omaan yksikköön?
Tarjoan koulutuksia sijaishuollon tarpeisiin. Koulutuksia on saatavilla livenä, etänä ja verkkokoulutusten muodossa. Minulla on kokemusta sijaishuollon erityisyksikön johtamisesta, toiminnan kehittämisestä, kouluttamisesta, mentoroinnista ja käytännön ohjaustyöstä. Aloitan yhteistyön aina koulutustarpeen selvittämisellä, sillä minulle on tärkeää varmistaa, että koulutus vastaa tarpeitanne. Tyypillisesti varmistan toiveenne soittamalla ja keskustelemalla tarpeistanne etukäteen. Tämä auttaa minua ymmärtämään tarkasti, millaisia tarpeita yksiköllänne on ja voin suunnitella koulutuksen vastaamaan näitä tarpeita. Koulutan mm. seuraavista teemoista:
Haastavasti käyttäytyvät nuoret
Arjen rakenteet kuntouttavassa työssä
Ohjaustyön menetelmäosaaminen
Vuorovaikutustaidot, haastavat vuorovaikutustilanteet
Työntekijän jaksaminen, oman toiminnan reflektointi
Osallisuuden lisääminen yksikön arjessa
Lapsen oikeudet sijaishuollossa
Traumatietoisuus ohjaustyössä
Koulutukseni tarjoaa käytännön taitoja ja tietoja, joita tarvitaan vaativassa sijaishuollon tehtävissä. Tavoitteenani on auttaa sijaishuollon ammattilaisia kehittämään taitojaan ja tarjota käytännön vinkkejä ja neuvoja. Lue lisää!
Comments