Kun hermosto jää selviytymismoodiin – Miksi ymmärrys autonomisesta hermostosta on tärkeää sijaishuollossa?

Useat meistä työskentelee lasten ja nuorten kanssa, joiden taustalla on traumaattisia kokemuksia, pitkäaikaista stressiä tai vakavia kiintymyssuhdevaurioita. Usein nämä kokemukset eivät näy ulospäin suoraviivaisina oireina – vaan monimutkaisina, joskus haastavina käytöksinä, joita voi olla vaikea ymmärtää tai ennakoida.

Tässä kohtaa mukaan astuu autonominen hermosto – ja sen ymmärtäminen voi muuttaa koko näkökulman siihen, miksi lapsi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.

Mikä on autonominen hermosto – ja miksi sillä on väliä?

Autonominen hermosto (ANS, Autonomic Nervous System) on osa kehon automaattista järjestelmää, joka säätelee mm. sydämen sykettä, hengitystä ja kehon lämpötilaa. Mutta vielä tärkeämpää: se ohjaa turvallisuuden ja vaaran tunnistamista, ja säätää elimistön reaktiota sen mukaan.

ANS toimii kolmessa päätilassa:

Turvallisuuden tila – keho on rauhallinen ja avoin vuorovaikutukselle.
Mobilisaatiotila – keho valmistautuu "taistele tai pakene" -reaktioon (sydän hakkaa, lihakset jännittyvät).
Lamaantumistila – jos vaara koetaan ylivoimaisena, keho "sammuttaa" itseään: väsyttää, puhuminen vaikeutuu, keskittyminen katoaa.

Normaalisti hermosto liikkuu näiden tilojen välillä joustavasti. Mutta kun lapsi on kasvanut jatkuvassa stressissä, väkivallan tai laiminlyönnin keskellä, hermosto voi jäädä jumiin selviytymistiloihin – vaikka todellista vaaraa ei enää olisi.

Kun turvallinen ympäristö ei tunnu turvalliselta

Sijaishuollon arjessa tämä näkyy usein esimerkiksi:

Aggressiona, kontrolloinnin tarpeena, jähmettymisenä tai vetäytymisenä.
Lapsi voi reagoida tavalliseen vuorovaikutukseen kuin se olisi uhka.
Pienikin epävarmuus (esim. muutos päivärytmissä) voi laukaista kovan reaktion.

Kyse ei ole tahallisesta käytöksestä tai huonosta asenteesta, vaan hermoston suojelumekanismeista. Lapsen keho ja mieli eivät koe oloaan turvalliseksi, vaikka aikuinen tarjoaa parhaansa mukaan turvaa.

Mitä me voimme tehdä?

Hyvä uutinen on: hermosto voi oppia uudelleen. Me voimme olla se turvallinen peili, jonka avulla lapsen hermosto hiljalleen rauhoittuu ja alkaa luottaa.

Tämä tapahtuu ennen kaikkea yhteissäätelyn kautta – kun aikuinen pysyy rauhallisena, läsnäolevana ja ennakoitavana, lapsen hermosto alkaa peilata tätä tilaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

Turvallisten rutiinien ylläpitämistä.
Aikuisen joustavaa, mutta rauhallista reagointia myös vaikeissa tilanteissa.
Lapsen emotionaalisten reaktioiden hyväksymistä ja säätelyssä auttamista.
Oman kehon ja tunteiden tunnistamista – myös aikuisena.

Toipuminen alkaa suhteesta – ei ohjeesta

On tärkeää muistaa, että trauma ei ole vain tapahtuma – vaan se, mitä meissä tapahtuu tapahtuman seurauksena. Siksi toipuminen ei tapahdu luennoimalla tai käskemällä, vaan kohtaamalla lapsi suhteessa, jossa hänen hermostonsa voi alkaa uskoa, että nyt on toisin.

Kohti yhteyttä, ei kontrollia

Kun hermoston toimintaa ymmärretään osana lapsen käyttäytymistä, työn fokukseen nousee yhteyden rakentaminen eikä pelkkä käyttäytymisen hallinta. Tämä ei tarkoita rajattomuutta – vaan rajojen asettamista lempeydellä ja ennakoitavuudella.

Sijaishuollon arki voi usein holla hektistä ja kiireen keskellä voi olla vaikea pysähtyä – mutta jo pieni ymmärryksen muutos voi vaikuttaa paljon.

Myös sinun hermostollasi on väliä

Oma hermostosi vaikuttaa lapsen hermostoon – turva tarttuu. Siksi myös sinun palautumisesi, jaksamisesi ja hyvinvointisi ovat tärkeä osa lapsen toipumista.

Olemme kaikki toisiimme kytkeytyneitä. Yhdessä voimme rakentaa ympäristöjä, joissa selviytymisestä voi siirtyä elämiseen – ja suoja muuttua yhteydeksi.

Kirjoittaja:

Jenny Poutiainen

Sijaishuollon kouluttaja & kehittäjä

Sosionomi YAMK

Vetovoimaksi Oy

Haluatko oppia lisää traumasta?

Traumaosaaminen sijaishuollossa-koulutus

Tervetuloa mukaan koulutukseen, jossa paneudumme traumaosaamiseen sijaishuollon kontekstissa! Koulutuksen ytimessä on empaattinen lähestymistapa inhimilliseen kärsimykseen sekä pahoinvoinnin juurisyiden ymmärtäminen, olipa kyse sitten asiakkaista tai omasta toiminnastamme. Painopistealueena on erityisesti lapsuuden haitallisten kokemusten vaikutusten tiedostaminen, turvallisuuden vahvistaminen ja monipuolisten taitojen, kuten kehotietoisuuden, tunnetaitojen, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen, kehittäminen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Koulutuksessamme syvennymme aiheeseen kiintymyssuhteen, traumaymmärryksen ja opittavien taitojen näkökulmasta, erityisesti tarkastellen sijaiskasvattajan roolia traumatisoituneen lapsen kuntouttamisessa. Koulutus tarjoaa perustietopaketin sijaishuollon näkökulmasta, keskittyen siihen, mitä jokaisen lasten kanssa työskentelevän tulisi tietää. Näin hän kykenee tunnistamaan emotionaalisesti traumatisoituneen lapsen ja huomioimaan trauman vaikutukset niin lapseen, vanhempiin kuin itseensäkin lapsen kanssa työskennellessään.

Päivän aikana käsittelemme kiintymyssuhdetrauman syntyä, ACE-kokemuksia, traumatisoituneen lapsen oireilua ja haastavaa käytöstä sekä työntekijässä herääviä tunteita. Koulutuksen teemat antavat konkreettisia työkaluja ja ymmärrystä siihen, miten käsitellä ja tukea traumatisoitunutta lasta sijaishuollon yksikössä.

Päivän kestävä koulutus on tiivis paketti tietoa ja käytännön vinkkejä, jotka auttavat sinua työssäsi. Koulutuksen voi halutessaan tilata myös omaan yksikköön. Koulutus on saanut hyvää palautetta lastensuojelun, nuorisotyön, koulujen, sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnalta.

Miksi koulutus on ajankohtainen?

Nykypäivän nuorisotyössä ammattilaiset kohtaavat yhä useammin traumatisoituneita lapsia, jotka tarvitsevat moniammatillista tukea ja hoitoa. Valitettavasti moniammatillinen tuki jää usein toteutumatta oikea-aikaisesti, ja ammattilaiset joutuvat kohtaamaan haasteet yksin tai tiiminsä tuella. Tämä lisää työntekijän uupumisriskiä ja synnyttää ymmärrettävän toiveen siitä, että joku muu ottaisi vastuun "rikkinäisen" lapsen kuntouttamisesta. Koulutuksen tarkoituksena on korostaa, että traumasta toipumista tukevaa toimintaa tulisi tapahtua lapsen omassa ympäristössä, missä hän viettää eniten aikaansa. Tänä päivänä traumatietoinen työote on välttämätön osa jokaisen lasten kanssa työskentelevän ammattilaisen työkalupakkia.

Kenelle koulutus on suunnattu?

Koulutus on suunniteltu erityisesti sijaishuollon yksiköissä työskenteleville ammattilaisille, mutta se soveltuu hyvin myös muille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Räätälöimme koulutusta tarvittaessa tilaajan tarpeiden mukaan!

Lue lisää! Saatavilla myös verkossa!